02.07.10
Posted in Laivalla, Madame Ching, Matkalla, Sir Twinings at 2:52 pm by Sir Twinings
Madame ei tosiaan hukannut aikaa. Hän varusti sotapurtensa ja miehitti sen parhaimmilla joukoillaan. Huikkasi meille jäähyväisiksi hymyillen ja pian näimme miten tuo sulavalinjainen fregatti katosi purjeet pollottaen kohti pohjoista. Kummastelimme miten Tangeriin muka pääsisi tuota kautta, mutta ilmeisestipä Madame Chingillä oli omat reittinsä, joista meillä ei ollut tietoa.
Pollottivatpa onneksemme myös meidän varastomme ah, niin ihania herkullisin reseptein varustettuja ruokia, sainoisinpa miltei juhla-aterioita, että jo hivenen vatsakkain mielin mekin nostimme purjeemme. Herkko ja Jeeves kömpivätkin heti ensi töikseen satamasta päästyämme nauttimaan näistä herkuista. Ja tokihan me arwon paronit soimme palvelijoillemme tämän.
Yhteisestä sopimuksesta suuntasimme kulkumme suoraan Indian Waldameren ylidse – ei siis pohjoista kohti pitkin Afriikan rannikkoa kuten Madame. Näin kuvittelimme pystyvämme välttämään Madamen raivon, mikäli hän jostakin kumman syystä pääsisi perille huiputuksestamme. Emme olisi voineet olla enempää väärässä.
Kun lopullinen kurssimme selvisi miehistöllemme, valahtivat heidän kasvonsa valkeiksi kauhusta ja kuin yhteisestä suusta heidän huuliltaan parahti kaksi huokausta “Iku … Turso …”.
Permalink
11.04.08
Posted in Earl Grey, Laivalla, Madagaskar, Matkalla at 11:06 am by Earl Grey
Aikamme matkustettua kapteeni ilmoitti meille Madagaskarin saaren lähestyvän, joten päätimme ottaa sen seuraavaksi pysähdyspaikaksemme. Voi kunpa olisimme päättäneet toisin. Kaikki näytti liiankin rauhalliselta, johtuen sankasta sumusta joka oli yllättänyt meidän lähestyessä Madagaskarin saarta ja Toamasinan kaupunkia. Pääsimme hitaasti kulkien satamaan ja huomasimme samassa olevamme merirosvojen laivojen piirittämänä.
Nyt ei auttanut muu kuin antautua ja antaa merirosvojen vallata laiva, jotka purjehtivat kokenein ottein laivan satamaan. Miehistöämme ei onneksi lahdattu, kuten olisi voinut käydä, jos olisimme alkaneet taistella vastaan, mutta totesimme sen hyödyttömäksi suuren ylivoiman edessä. Päästyämme satamaan, meidät (siis minut ja Sir Twinings) vietiin satamassa olevaan suurehkoon rakennukseen ja sillä välin miehistö lukittiin ruumaan. Meidät käskettiin istumaan ja odottamaan herraa saapuvaksi….
Permalink
11.01.08
Posted in Laivalla, Matkalla, Sir Twinings at 11:17 am by Sir Twinings
Vihdoinkin tunsin olevani elossa. Laiva oli täynnä pelottomia ammattimiehiä, jotka jokainen tunsivat oman paikkansa ja tiesivät tehtävänsä. Hengitin syvään sisääni suolaista raikasta meri-ilmaa. Purjeet pullottivat ja matkamme jatkui Afrikan itärannikkoa pitkin kohti Madagaskaria. Matkamme soljui kuin itsestään ohi silmiä hivelevien maisemien ja saatoimme tarkkasilmäisinä nähdä rannikolla noita mustia alkuasukkaita, joiden elämänpiiristä olimme ystäväni, korkeasti siwistyneen paroni Earl Greyn kanssa ah niin kaukana. Kuitenkin siinä silmäillessämme tunsimme kummatkin outoa vetoa noihin huolettomiin weikkoihin.
No matkamme kuitenkin jatkui, kohti monille tuntemattomia vesiä. Olo meillä paroneilla oli kuin menneiden ja tulevien aikojen tutkimusmatkailijoilla, jotka kohottavat katseensa yhä kohti uusia ennen tavoittamattomia horisontteja. Matkallamme tulisimme kohtaamaan uusia tuttavuuksia, aivan kuten vaikkapa Lisää linkki -linkkihakemisto tulisi joskus tulevaisuudessa niitä tarjoamaan, mutta tulevaisuuden tavoilla. Oi, edes aasin silta ei voisi meitä paremmin kuljettaa, kuin tämä oiva purtemme.
Voi kun olisin silloin tiennyt, että Madagaskar oli nyt meidän aikanamme merirosvojen pesäpaikka. Jos minulla olisi ollut pääsy Wikipediaan, olisin saattanut olla kuullut James Plaintainista…
Permalink
07.19.08
Posted in Earl Grey, Laivalla at 12:07 am by Earl Grey
“Mitä muuta olit ajatellut tehdä Kiinassa kuin hakea teetä, teen haku kait ei ollut ensimmäinen ajatuksesi tälle matkalle lähdettäessä?” Kysäisi kuin ohimennen Sir Twinings maistellessaan hyvin haudutettua teetä. “Kyllä kai sinä ystäwä hywä muistat wiimeisen matkamme jolloin tapasin tämän teemyyjän tyttären. Häntä minä olen menossa tapaamaan, jos totta puhutaan. Minkä sitä mies sydämellen woi.” “Waikewn ole häntä koskaan wirallisesti tawannut, niin – totta wieköön ystäwä hywä- olen tawannut hänet salaa muutamia kertoja, en wain ole kertonut asiasta kenellekkään tähän mennessä. Aion wiedä hänet maasta ja tulen tarwitsemaan siinä apuasi, hywä ystäwäni.
“Uskoisin sinun pystywän pidättelemään sopiwassa kohdassa tee-keisaria, että saan kiidätettyä tee-keisarin tyttären laiwalle.” “Tämä tulee olemaan minun osalta wiimeinen matka Kiinaan jos wain saan hänet waimokseni”
Permalink
06.12.08
Posted in Laivalla, Sir Twinings at 8:56 pm by Sir Twinings
Syvä huokaus käy mielessäni, kun katselen ystävääni, kelpo paroni Earl Greytä hänen ummistaessaan nautinnollisesti silmänsä ja nauttiessaan camellia sinensiksen hienostuneen täyteläisestä mausta. Olemmepa todella kohdanneet seikkauluja ja vastuksia matkallamme kohti idän ihmeitä.
Jospa hetken saisimme viettää lipuvaa laivaelämää ennen kuin saapuvat jälleen nuo tulevat tuntemattomat seikkailun melskeet kohisten kohdallemme. Jos olisin elänyt myöhempien aikojen Lordin vuosina, olisinpa saattanut uppoutua mp3-soittimineni podcastien maailmaan kuunnellen kenties sellaisia ohjelmia, kuten Tukevasti ilmassa, Tuomas Enbuske, Maailmanpolitiikan arkipäivää tai vaikkapa Sata vuotta eduskuntavaaleja. Nyt ei kuitenkaan sellaisia nautintoja aisteilleni suotu, joten käänsin katseeni liplattaviin aaltoihin ja nuuhkin camellia sinensiksen mieltä sulostuttavaa aromia.
Hyvää elämää tämäkin!
Palasin katseineni Greyhin, joka maiskutteli teen makua suussaan.
“Kuulehan ystäväni…” aloitin mietteliäällä äänellä.
Permalink
06.09.08
Posted in Earl Grey, Laivalla, Matkalla at 2:22 pm by Earl Grey
Kuukauden päivät siinä meni, mutta kiitos Paroni von Richthofenin ja kyläläisten laivamme on nyt – jos mahdollista – jopa paremmassa kunnossa kuin koskaan. Ystävällinen Paronimme ei suostunut ottamaan mitään maksua kaikesta tavarasta jota häneltä saimme. Nyt olivat laivan vesisäiliöt täynnä (unohtamatta Listán Negro ja Negramol rypäleistä tehtyjä hienoja punaviinejä). Ruokaa oli yllin kyllin ja muutama kyläläinen oli opettanut meille kuinka kalastaa isosta laivastamme, joten tulisimme saamaan myös kalaa vaihteeksi.
Oli aika hyvästellä Paroni von Richthofen ja kyläläiset, Jeeveskin oli innokkaana vilkuttamassa kyläläisille, ehkä jopa yli.innokkaasti, mikähän oli miehellä mielessä, oli viimeaikoina viihtynyt kylässä “asioilla” enemmän kuin olisi aina ollut tarpeen, vanha kettu. “No niin Jeewes, aika palata takaisin päiwäjärjestykseen, käyhän järjestämässä meille teetä ruokasaliin, tulemme Sir Twiningsin kanssa hetken päästä”. Myös vanha kunnon kampittaja Herkko, meni ilman eri käskyä mukaan. “No niin arwon paroni ystäwäiseni, matka jatkuu ja Kiinan suunnattomat teewarannot odottavat, seuraawa pysähdyspaikkamme on Etelä-afrikka”, toivottavasti pääsemme sinne ilman kommelluksia.” Laivamme lipuessa hiljalleen kohti ulappaa, siirryimme Twingsin kanssa nauttimaan aamupäivä teetä ruoksaliin.
Permalink
11.20.07
Posted in Herkko, Laivalla, Matkalla at 1:19 pm by Herkko
Herkko odotteli laivalla paroneita jo saapuvaksi, mutta yhtäkkiä hän kuuli saarelta kamalaa meteliä ja alkoi huolestua. Kohta rannalta tuli vene kohti laivaa ja veneessä oli Jóse, saaren paronin hovimestari, kun hänet oli saatu laivaan, huomattiin hänen vaatteensa olevan riekaleina ja muutenkin ruhjottuna. “Mitä saarella tapahtuu ja missä ovat paronimme?” Herkko kyseli Jóselta kun hänet oli saatu siistittyä.
“Paroni von Richthofen on muuttunut von Knyphauseniksi ja Lordin vaimo on liittoutunut von Knyphausenin kanssa ja jahtaavat juuri Lordia ja arvon paroneita Twinings ja Grey, teidän täytyy auttaa minua muuttamaan von Knyphausen takaisin omaksi itsekseen ja se onnistuu vain että hän lukee Paronien kirjasta erään loitsun. Ongelma on etten tiedä mikä loitsu on ja sen tietäisivät paronit Twinings ja Grey, mutta he ovat kadonneet”. No johan nyt on, ajatteli Herkko. Ei riitä että olemme haaksirikkoisia, ja Jeeves on kadoksissa, nyt ovat jo paronitkin kateissa, mihinköhän tässä vielä joudutaan. “Hyvä on, minä tulen avuksenne, meidän täytyy ottaa joitakin miehiä mukaan laivalta”.
Niin lähti vene takaisin saareen mukanaan Herkko, Jóse ja muutama uskottu merimies, tietämättä mikä heitä saarella odottaisi….
Permalink
08.14.07
Posted in Earl Grey, Herkko, Laivalla, Matkalla, Sir Twinings at 11:10 am by Herkko
“Herkko”, huusi Sir Twinings saatuaan uskolisen hovimestarinsa takaisin. “Mitä ihmettä sinä oikein ajattelit hypätessäsi laivalta mereen.” Herkko puolestaan rauhoitteli arvon paronia ja kertoi uutiset. “Olen tavannut erään ilmeisen jalosukuisen saksalaisen, joka on lupautunut auttamaan meitä, mutta siitä hyvästä hän tahtoo tavata arvpon paronit.” Samaan aikaan tuli kapteenimme kertomaan, että uskoakseen tietää missä olemme. Johon Herkko vastasi tyynen rauhallisesti “Teneriffalla, eräällä tuliperäisellä Kanarian saarten saariryhmään kuuluvalla saarella, joka kuuluu Espanjan kuningaskunnan alaisuuteen ja tämä mies arvon paronit on José, tapaamani saksalaisen hovimestari.”
“Arvon paronit, Sir Twinings ja Sir Grey, täten haluan isäntäni pyynöstä ojentaa teille tämän kutsun, josta käy ilmi kellonaika, jolloin tulemme noutamaan teidät huomenna saarelle. Pyydän teitä avaamaan kutsun ja kertomaan minulle, josko arvon paroneille sopii kyseinen aika.”
“Twinings hyvä, sinä saat awata ja wastata myös minun puolestani.” “Kyllä, me olemme huomenna valmiit tuohon aikaan joka on ilmoitettu kutsussa, kiittäkää mitä syvimmin kutsusta arvon herraanne” Twinings aina niin kohteliain sanankääntein vastasi. Niin José lähti venheen kanssa takaisin ja me jäimme laivaan odottamaan huomista, mitä nyt Twinings alkoi tivata Herkolta mitä kaikkea oli tapahtunut, ei silti ettenkö minä myös olisi ollut kiinnostunut kuulemaan Herkon tarinaa.
Permalink
08.10.07
Posted in Earl Grey, Laivalla, Matkalla at 9:26 am by Earl Grey
Kajuutasta löysin kuin löysinkin yhden whisky pullon, joka oli säilynyt kuin ihmeen kaupalla ehjänä. Sitä nauttiessani Sir Twinings tulee sisään kajuuttaan, istumme hiljaa ja otamme muutaman whisky lasillsen hiljaisuuden wallitessa raskaana. Jossain waiheessa kapteeni pyysi lupaa tawata ja kertoi meille miten laiwamme oli käynyt. Lopputulos oli lohduttomuudessaan kuitenkin parempi kuin olin saattanut kuwitella. Pohjassa oli muutama reikä, mutta paikattawissa, mutta huono asia oli se että olimme tiukasti kiinni, mutta hywä asia oli se ettemme ainakaan uponneet.
Tuli ilta ja tähdet syttyiwät taivaalle, eikä Herkosta näkynyt jälkeäkään. Kapteeni otti tilaisuudesta waarin ja alkoi tutkimaan mahdollista olinpaikkaamme. Me Twiningsin kanssa siirryimme nauttimaan intohimomme kohdetta, teetä. Onneksi edes sitä oli vielä jäljellä, mutta wetemme alkoi olla lopussa, mistä saisimme sitä lisää….
Permalink
Posted in Earl Grey, Laivalla, Matkalla at 9:09 am by Earl Grey
Niin sitä taas kerran wietiin niin paroneita. Laivassa kun ei ollut oikeastaan mikää ehjänä, joten saatoimme wain toiwoa, ettei meri pyyhkäisisi koko laiwaa ja upottaisi sitä. Kapteenimme yritti wimmatusti pitää laivan keulaa edes jollain tapaa tuulen suuntaisena, mutta jossain waiheessa myös hänen woimasa ehtyiwät, joten meille ei jäänyt muuta tehtävwää kuin yrittää pitää itsemme laiwassa ja toiwoa parasta.
Aikansa myrksy riepotteli laiwaamme, kunnes kuului hirwittäwä rysäys, jota seurasi tawaroiden lentely. Hetken pelkäsimme jo pahinta, että nyt laiwa uppoaa, ja aloimme miellissämme walmistautua jättämään laiwan. Onneksemme huomasimme siinä myrskyn hämärässä walossa, että olimme wain ajautuneet matalikolle, joka ei ollut ilmeisestikkään ollut rikkonut laiwamme pohjaa, ainakaan siinä määrin, että olisimme olleet heti uppoamiswaaassa. Päätimme pitää wahtiwuoroja ja jos jotain hälyttäwää ilmeinisi kukin wahtiwuorolainen herättäisi muut.
Ei siinä kukaan paljoa nukkunut kun tuuli ulwoi ja meri pauhasi. Aamulla kun myrsky oli hieman hellittänyt tutkimme mitä tuhoja myrsky oli saanut aikaan. Ystäwäni Twinings huomasi meidän olevan jonkin saaren tahi mantereen reunassa. Kapteenimme meni tutkimaan ruumaan miltä laiwamme näytti. Maihin piti päästä, ainoa ongelmamme oli se, että wenheemme oli jäänyt wiimeisessä rytäkässä meren armoille.
Yhtäkkiä huomasimme Herkon hyppääwän veteen, minulla oli paroniystäwässä pitelemistä, mutta Herkko huusi tulewansa kohta takaisin ja lähti uimaan kohti rantaa. “Mikähän tuolle Herkolle tuli, ei hän nyt kuitenkaan auringonpistota ole voinut saada” ihmetteli Twinings. “Mietin asiaa myös, mutta toisaalta Herkko on toiminnan mies, joten uskoisin hänen pärjäääwän” totesin minä ystäwälleni. “Mistä me tiedämme minkä ajatuksen hän sai”, sitten itse taas waiwuin epätoiwoon, muistaessani Jeevesin, miten nyt enää woisin löytää hänet, kun emme taas kerran tiedä missä olemme. Painuin kajuuttaan katsomaan olisiko joku pullo wiiniä tahi whiskyä jäänyt ehjäksi….
Permalink
« Previous entries Next Page » Next Page »