01.25.06

Ostoksilla

Posted in Earl Grey, Matkalla at 10:59 pm by Earl Grey

No niin, mietin astellessani laiwasta satamaan. Mihinkähän sitä menisi ensin. Sir Twinings jäi laiwaan hoitamaan muita asioita nesin ja lupasi sitten hoitaa muonapuolen kuntoon kokin avustuksella. Avignonin satamakaupunki on vilkas, josta uskon löytäwäni hyviä wiinejä. Kyselen paikaallisilta mistä kannattaisi hankkia wiiniä, he kertowat paikallisista wiineistä mielellään. Maistan heidän sueranaan erästä paikallista punawiiniä. Hywää on ja päätän hankkia sitä, saan wiinitilan osoitteen. Sitten pitäisi löytää wielä Konjakkia. Onneksi nuo samat herrasmiehet jotka kertoiwat wiinitilan osoitteen kertowat kaupan jossa on kuulemma oikein hywä walikoima konjakkeja. Käytyäni ostoksilla, päädyn taas takaisin herrojen pöytään ja tarjoan illallisen awusta.

Jossain waiheessa raahaudun sitten takaisin laiwaan ja sanon koko henkilökunnalle, että woiwat pitää wapaata illan seuraawan päiwän. Katselen kuinka merimiehet menewät maihin, he owat ansainneet lomansa, matkaa on wielä jäljellä. Twinings on hoitanut taas kerran loistawasti ruoat matkamme seuraawaa etappia warten. Päätämme Twiningsin kanssa käydä wielä katsastamassa Avignioinin yöelämää….

Mikä kiire meillä, kyllä tee jaksaa odottaa.

Tunnustuksia

Posted in Earl Grey, Laivalla, Matkalla at 10:12 pm by Earl Grey

Saawuttuamme Ranskaan, olen päättänyt lähteä ostamaaan jotain muutakin juotawaa, kuin wettä, jotain paronin arwolle sopivaa. Kerron asiasta Twiningsille, ja hän huokaa sywään, kysyn häneltä, “onko jokin wialla kun noin huokailet ?”

“Minun on rakas ystäwä tunnustettava jotain, min olen syypää juomien katoamiseen laivata. Käskin viedä juomat pois laivalta yön tunteina, etkö muista mitä viimeksi tapahtui kun olimme Kiinan matkalla, olimme joutua vankilaan, kun juovuit riisiviinasta niin kovin. En voinut ottaa sitä riskiä, että nyt tapahtuisi samaa.”

“Mitä, saan sanotuksi” johan nyt on kumma, tämähän on minun laiwani mietin, “kuinka sinä saatoit tehdä jotain tuollaista ?”
“Asia on nyt niin, että minä menen maihin ja ostan laiwaan wiiniä, wettä ja konjakkia, ei meidän enää tarwitse Larsenia pelätä, hän on jossain teillä tietymättömillä ja mitä minuun tulee, en tule juomaan wiinaksia samalla tawalla kuin wiimeksi”

“Itse asiassa, minunkin pitää tunnustaa jotain”

“Wiimeksi kun käwimme Kiinassa sillä kohtalokkaalla matkalla, näin eräät kaswot ikkunassa joita en unohda, hän on erään suuren teenkaswattajan tytär. Jos en muuta tältä matkalta saa, niin haluan ainakin wielä kerran nähdä nuo kaswot, edes ikkunassa. Joten nyt warmasti ymmärtänet miksi halusin tälle matkalle ja nyt minä menen maihin”

01.05.06

Piin viina sekoittaa pään

Posted in Laivalla, Sir Twinings at 10:59 pm by Sir Twinings

Ensimmäinen kokemuksemme Kiinasta ei tuo mieleemme lempeää lohikäärmettä.

Karskin merikapteeni Wolf Larsenin laivalla olimme päässeet ensin Intiaan, sieltä Kiinaan. En ole koskaan tavannut niin pelottavaa miestä kuin Larsen oli. Hän pieksi jatkuvasti miehiään henkihieveriin ja ne pojat luikimme pakoon minkä kintuistamme pääsimme. Emme voineet hengähtääkään helpotuksesta, ennen kuin valonkajastus hänen kajuutastaan oli sammunut

Määränpäämme oli meille outo, sillä tarkoituksemme oli vain päästä Intian teetuoksuiseen maahan. Sen sijaan yllätyksemme oli ollut suuri, kun laiva oli lastattu täyteet oopiumia ja suunnattu purjeet pelmuten kohti uutta määränpäätä.

Kantonissa tuntui kuin helvetin portit olisivat levähtäneet auki. Ilmeisesti Larsenin oopiumiin ei asennoiduttukaan niin avosylisesti kuin hän olisi toivonut ja hän alkoi tuttuun tyyliinsä räyhäämään. Larsenin käsittelyssä kukaan ei selviä ja tuon ystävällisen kiinalaisen kauppamiehen, joka puolestaan yritti selventää tilannetta Larsenille, kävi kohtalokkaasti.

Tässä vaiheessa Jeeves, minä ja Earl otimme jalat allemme ja puikimme niin kovaa kuin kintuistamme pääsimme läpi kapeiden kujien. Meillekin olisi varmasti käynyt kalpaten, ellemme olisi huomanneet ystävällisen naisvanhuksen kasvoja ikkunassa.

Tämä ystävällinen nainen, nimeltään Pii, tarjosi meille uupuneille posliinisista kulhoistaan riisiviinaa ja koska tämä oli ensimmäinen kosketuksemme juomien kuninkaan kanssa, olimme pian tillin tallin. Pii kertoi meille muinaisen tarun Ming ja Tang -kauden legendan, joka viinan lisäksi sekoitti täydelleen ystäväni Earl Greyn pääkopan. Omat muistikuvani tästä päivästä ovat tämän jälkeen hyvin hyvin hataria…

Seuraavana päivänä palasimme vaivihkaa satamaan ehtiäksemme parahiksi irrottamaan köysiä Larsenin laivasta. Kävi ilmi, että Wolf Larsen oli saanut sälytettyä tekosensa kahden syyttömän brittimerimiehen niskoille ja livahtanut pakoon niin Kiinan kuin brittienkin viranomaisia.

Seuraavat kuukaudet vietimmekin hissukseen korppuvarastossa lymyten – Larsenin katseiden ja nyrkkien ulottumattomissa – ja parannellen Earl Greyn riisiviinahuuruista päätä.

Joten ymmärrät varmaan, rakas lukijani, ettemme voineet Jeevesin kanssa ottaa nyt uudella matkallamme sitä riskiä, että Earl Grey olisi saanut riisiviinapullon taas käsiinsä…