02.01.09
Ei herkkuja vailla
Siinä vankeina istuskellessaame kumpikin äimistyimme, kun orjien vuo alkoi sankkana virtana kantaa eteemme ällistyttäviä herkkuja. Olimme kuitenkin kumpainenkin niin puulla päähän lyödyn nälkäisiä, ettemme voineet kuin alkaa ahnaasti lappaa suihimme rypäleitä, paahtopaistia, kastikkeita ja muhkeita rapuja.
En kuitenkaan voinut olla katsahtamatta Earl Greyn kumpua, joka toki oli pienentynyt matkan rasituksista, mutta oli edelleen paronimaisen muhkea. Jos olisin ollut ilkeä ja tulevaisuudessa, olisin nykäissyt toveriani hihasta ja livauttanut “Laske painoindeksi“, mutta olinhan tahdikas paroni ja vieläpä joviaalikin ja sitäpaitsi eivät moiset tulevaisuuden huipputeknologian sovelluksetkaan olleet ulottuvillani.